perjantai 22. kesäkuuta 2018

Tuusulanjärven taiteilijoiden äärelle Hop on hop of -kuljetuksella!


Halosenniemen pysäkki
En omista autoa, joten hakeudun mielelläni kohteisiin, joihin pääsee julkisilla. Olen erittäin ilahtunut Tuusulan Rantatielle  järjestetystä Hop on hop off -kuljetuspalvelusta.  Museokortin omistajat pääsevät kyytiin korttia vilauttamalla. Muille päivälippu maksaa vaivaiset 5 euroa. Visit Lake Tuusula bussi vie kätevästi Tuusulanjärven nähtävyyksiin. Reitti kulkee alueen kaikkien museoiden ja majoituskohteiden ohi. Reitin varrella on 21 pysäkkiä, jotka on merkitty bussin nimellä. Lippu on voimassa koko päivän ja voit nousta bussiin tai jäädä pois kyydistä niin monesti kuin haluat hop on hop off -tyylisesti. Lisätietoja: http://www.visittuusulanjarvi.fi/ 
Blogin loppupäähän olen koonnut osoitteita alueen majoituspaikoista, ravintoloista ja tapahtumista. Kelaa loppuun asti, se kannattaa.
Oheisesta linkistä löytyvät ne Tuusulanjärven yhteisön jäsenet, jotka on haudattu Hietanemen hautausmaalle.   LINKKI

Suomalaisuuden näyteikkuna


Vie ulkomaalaiset ystäväsi Tuusulan Rantatielle ja he saavat täydellisen kattauksen suomalaisen kulttuurin juurista. Vieraallesi tulee tutuksi fennomania, karelianismi, tolstoilaisuus, sisällissota, suomalainen arkkitehtuuri, taide, musiikki ja kirjallisuus. Kaikki saman tien varrella.  Tein reissun vahvasti naisnäkökulmasta käsin.
Matkaoppaaksi suosittelen Riitta Konttisen kirjaa: Onnellista asua maalla /Tuusulanjärven taiteilijayhteisö.

Tänä kesänä 2018 teemana kautta Rantatien taiteiljayhteisön on vuoden 1918 tapahtumat. Sisällissota koski taiteilijayhteisöä läheisesti. Kaikilla oli palveluskuntaa, joista monet kannattivat punaisia ja taiteilijoista erityisesti Venny Soldan-Brofeldt ymmärsi heitä. Mutta ymmärrys hiipui väkivaltaisuuksien lisääntyessä. Aino Sibelius ymmärsi myös työväen asemaa, mutta Vennyn tavoin kavahti väkivaltaa. Ainolassa pelättiin, ja aiheesta. Olihan Sibelius säveltänyt Jääkärimarssin.

Kajanuksen järjestämä Sibeliusten pakomatka Ainolasta Helsinkiin on jäänyt historian lehdille. Aholassa taas vietettiin kitkeriä hetkiä kun Juhani Ahon poika Heikki siirtyi punaisten puolelle.
Taiteilijayhteisön vieraina piipahteli koko joukko kulttuuripersoonia. Maksim Gorki, jota Halonen piilotteli kotonaan, Ellen Thesleff, Gallen-Kallela, Martta Wendelin, Eino Leino, Juho Rissanen, vankien ystävä Mathilda Wrede, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen, Arvi Järventaus, Santeri Ivalo, Axel Carpelan, Tyko Sallinen,  Eino Kaila ja monta muuta. Gorkista tuli mieleeni Helsingissä Kansallisarkistossa parhaillaan esillä oleva näyttely "Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen". (31.8.2018 saakka).  Erittäin mielenkiintoinen. Varaa aikaa, jos menet käymään. 

 Taiteilijakodit
Tuusulanjärven taiteilijakotien arkkitehtuurissa ja sisustuksessa noudatettiin pitkälle aikakauden art nouveau ja englannissa syntyneen Arts and Crafts liikkeen henkeä. Aholassa mentiin niin pitkälle, että huonekaluja myöten kaiken piti olla itse käsityönä tehtyä. Taiteellisille asukkaille ei ollut ongelma suunnitella ja kutoa upeita mattoja ja seinävaatteita, Nykyisessä Aholassa on varsin vähän jäljellä entisestä, joten täytyy tyytyä valokuviin.

UUTTA Eero (Aino Sibeliuksen veli) ja Saimi (satutäti Anni Swanin sisar) Järnefeltin taiteilijakoti Suvirantaan pääsee ensimmäisen kerran tutustumaan tänä kesänä (2018) syyskuun loppuun asti. Koska talossa asutaan edelleen, käynnit on rajattu tiettyyn aikaan, ja niille täytyy ilmottautua etukäteen. Tämän huomasin itse karvaasti vasta paikan päällä, joten täytyy käydä uudestaan. Ajankohdat ovat tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 11-15. Suvirannassa järjestetään yleisöopastus sunnuntaisin klo 11. Hinta 8 € /henkilö. Ennakkoilmottautumiset suviranta@jarvenpaa.fi. Voit seurata kuulumisia Suvirannasta Facebookissa www.facebook.com/ateljeekotisuviranta
Järnefeltit, kuten muutkin taitelijayhteisön jäsenet hurahtivat tolstoilaisuuteen, kuka enemmän kuka vähemmän. Eeron veli Arvid Järnefelt enemmän, mikä aiheutti tiettävästi jonkinlaista hämmennystä perheen sisällä. "Kodikas ja puuhaava" Saimi vaikuttaa olleen tämän parisuhteen vahvempi osapuoli. Yhdessä Venny Soldan-Brofeldtin kanssa he pitivät yllä yhdyskunnan boheemia ja leikkisää ilmapiiriä.  Saimi oli ammatiltaan näyttelijä, mutta Järnefeltin vaimon velvollisuudet vetivät hänet pois näyttämöltä, mikä jäi Saimia myöhemmin harmittamaan. Nuorudessaan kapinallinen ja perheinstituutiota vastustava Saimi koki avioliitossaan olevansa välillä kuin "syrjäytetty huone- eli talouskalu".
Tie Halosenneimeen kuin
suoraan maalauksesta.
Halosenniemi
Suosikkini, taiteilija Pekka Halosen ateljeekotimuseo, vie Rantatien kohteista ehkä eniten 1900 -luvun vaihteen tunnelmiin. Vahvahirsinen rakennus suojelualueella niemennokassa tekee kävijään vaikutuksen. Halonen, vaatimattomasta talonpoikaiskodista lähteneenä pelkäsi aluksi, että talosta tulee liian pröystäilevä. Taloa rakennettiin velka- ja vekselirahoilla, mikä pakotti Pekka Halosen,  omintakeisen teosofin, joka sanoi maalaavansa vain itseään varten,heiluttamaan pensseliä ahkerasti.  Halonen varjeli luontoa viimeiseen asti, jos puita piti karsia, niitä ei saanut kaataa vaan siirtää muualle juurineen päivineen. Niemi on edelleen luonnonsuojelualuetta, eikä portin sisäpuolelle saa viedä koiria. 
Lahjakas pianisti Maija Halonen luopui omasta urastaan ja antautui Pekka Halosen maalaustyön säestäjäksi. Pekka  ei pystynyt keskittymään, jollei Maija soittanut. Pekka maalasi paljon, joten Maija sai myös soittaa kyllästymiseen asti. Tietysti Maijan piti ehtiä hoitaa huushollitoimet siinä ohessa. Pekka ei ollut mikään despootti, vaan olisi ihan mielellään suonut Maijan jatkavan soitto-opintojaan. Maija totesi
Halosen vaimona olon ja pianistin roolin sopivan huonosti yhteen ja luopui omista haaveistaan. Jostain käsittämättömästä raosta Maija löysi aikaa lukuisille käännöistöilleen, joista tuli pitkä penni (ajoittain jopa ainoa) perheen tulopuolelle.  

Halosenniemessä on 2.9. 2018 saakka esillä koko talonpoikaisen veljessarjan, Pekka, Antti, Eemil, Heikki ja Arttu Halosen maalauksia. Näyttelyyn on saatu yksityiskokoelmista lukuisia maalauksia, joita saa muutoin harvemmin nähdä. 
11.9. - 8.12.2018 WSOY:n kirjallisuusäätiön 140 -vuotis juhlanäyttely. Taiteilijat Venny Soldan-Brofeldt, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Wäinö Aaltonen, Väinö Kunnas, Essi Renvall ja Marjatta Tapiola.

 Halosenniemeä vastapäätä asusteli kesäasunnossaan kirjailija Maria Jotuni (Huojuva talo) onnettomassa avioliitossa Viljo Tarkiaisien kanssa.  Viljo ja Maria yrittivät salata huonot välinsä tekemällä säännöllisesti näytösluontoisen kävelyretken kylille. Vuosikausien mykkäkoulu ei katkennut edes kävelyjen aikana.

Ahola

Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kirjailija/taiteilijakoti aiheuttaa väristyksiä. Tulee
Juhani Aho, Venny Soldan Bfofelt
poikiensa Heikin ja Antin kanssa
jossain määrin peeping -olo kun tietää millaista kolmiodraamaa perhe eli.
Järvenpään taidemuseossa on kattava tarinanäyttely Tillyn (Soldan) ja hänen sekä Juhani Ahon pojan, Björnin elämästä. Näyttelyssä voi osallistua draamakierrokselle, jossa itse Tilly kertoo vaiheistaan. Tilly ei jättäytynyt toimettomaksi toiseksi naiseksi, vaan teki arvokkaan elämäntyön perustamalla kodin yksinäisille äideille lapsineen ja orpokodin. Vaan miettikääpä itse miltä on mahtanut tuntua jakaa sama mies oman sisaren kanssa? Entäs se, että joudut antamaan lapsesi alle vuoden vanhana pois ja kun saat sen takaisin lapsi elää nimellisesti ottolapsenasi!  Björnille kävi loppupeleissä hyvin. Hänestä tuli merkittävä valokuvaaja ja elokuvaaja. 
 Tuusulan taiteilijayhdyskunta syntyi Vennyn aloitteesta. Taiteilijat olivat jo ennen Tuusulan aikaa olleet tiiviisti tekemisissä keskenään. Elämä oli boheemia ja kaikilla oli kaipuu maaseudun rauhaan, pois kaupungin houkutuksista, joista eniten kärsi Sibelius, jolle Kämpin houkutus oli ylivoimainen. 

Venny Soldan-Brofeldt on mielestäni koko taiteilijayhdyskunnan merkittävin henkilö. Voimahahmo, itsenäinen taiteilija ja kuvittaja, joka taisi elättää välillä koko perheen. Kesti sitkeästi miehensä toilailut. Juhani livisti ulkomaille, kun käry Tillyn kanssa kävi. Jätti sisarukset keskenään setvimään sotkua. Talvella hän hiihteli päiväkaudet metsissä ja kesällä kalareissuilla. Venny huolsi kodin, kestitsi jatkuvana virtana vyöryvän vierasmassan ja seurusteli heidän kanssaan, kun Aho itse vetäytyi omaan kammioonsa aina kun huvitti ja usein huvitti.
Ihmettelen suuresti, missä välissä Venny teki runsaan kuvitustyönsä ja ehti vielä maalatakin.  

 Venny Soldan-Brofeldt: Maalaukset Kutju ja vuohi P,ellolla leikkivät tytöt, Nainen sinisessä 
 

Ainola, Sibeliuksen koti

Miten minusta tuntuu siltä, että Ainolaa ei tarvitse sen kummemmin esitellä? Eikös kaikki suomalaiset ole siellä jo käyneet puhumattakaan niistä tuhansista ulkomaalaisista sibeliaanisista pyhiinvaeltajista, jotka löytävät Ainolaan tiensä vuodesta toiseen. Silti siellä voi käydä aina uudestaan. Ainolassa on jotain todella herkkää ja ikiaikaista. Jokainen neliösentti kertoo miltei enemmän Ainosta kuin itse säveltäjästä. Aino on talon sielu ja Jannen musiikki sen henki, vaikka siellä ei musiikki soikaan. Liikutun joka kerta kun katson keittiössä tehokkaan näköistä, pöytään kiinnitettyä omenaporaa. Se kuvastaa niin täydellisesti Ainon aherruksen määrää. Lahjakas pianisti Aino sai soittaa etupäässä silloin kun isäntä oli poissa. Jean Sibeliuksella oli tapana heilahtaa ulkomaanmatkoille, kun tuli liian paljon kotoisia ongelmia, joten aika paljon Aino sai soittaa, sikäli kuin puutarha- ja säilöntähommiltaan ennätti. 
  Ainola, kuten muutkin Tuusulan Rantatien taiteiljayhdyskunnan talot, on rakennettu vekselivetoisesti. Sibelius joutui säveltämään monta pianokappaletta velkojen katteeksi.
Suosittelen muuten käyntiä Järvenpäässä Villa Cooperissa (Villa Enckel). Se on myös Lars Sonckin suunnittelema Ainolan "sisarrakennus". Rakennus sijaitsi aiemmin Rantatien varrella, mutta siirrettiin myöhemmin Järvenpäähän uuden omistajansa Bjarne Westermarckin työläisten asuntolaksi. Viimeisin omistaja ennen Järvenpään kaupunkia oli mattotehtailija Edvard Cooper, josta nykyinen nimi. Talossa on  mahdottoman runsas käsityö- ja taide-esinemyymälä. Aarreaitta suoraan sanoen.
Lempikappaleeni: Sibeliuksen viulukonsertto ja lempimuusikkoni Pekka Kuusisto Kuuntele

 Erkkola

Runoilijan ja ikuisen poikamiehen Johan Henrik Erkon koti, jossa hän ei levottomien vaellusvuosiensa vuoksi ehtinyt asua kuin muutaman vuoden. Talo herätti uteliaisuuttani aina ohi ajettaessa. Mietin, miten sinne mahtaisi päästä sisälle, se kun oli suljettu yksityiskäyttöön aina vuoteen 2007 saakka. Mutta nyt tumma, hirsinen rakennus on avoin yleisölle. Siellä pidetään jatkuvasti näyttelyjä ja konsertteja. Tällä hetkellä, kesällä 2018 esillä on Martta Wendelinin ihastuttavia piirroksia ( 125 vuotta Martta Wendelinin syntymästä 5.6.-16.9.2018)
Erkkola on myös rakennettu lainavaroilla. Runoilu ei lyönyt leiville. Liikemiehet Juho Lallukka ja Jakko Häkli jopa maksoivat Erkolle vastikkeetonta avustusta 100 markkaa kuukaudessa. Lallukka mitätöi lopuksi kaikki Erkolle antamansa lainat. 
J. H. oli muiden erkkolaisten tapaan jossain määrin introvertti, mutta viihtyi myös seurassa kunhan sai itse määrätä tahdin. Naisten suhteen hän oli toivoton tapaus. Haki ilmeisesti jotain täydellistä olentoa, mutta kun ei sellaista löytynyt jäi yksineläjäksi. 
Erkkolassa on parhaillaan 5.6. - 16.9. näyttely Rakastettu Martta Wendelin - Nainen, kuvittaja ja taiteilija.
Tulossa 26.9. - 16.12.2018 Ystävättäret taiteessa ja elämässä; Viivi von Schrowe-Kallio, Martta Wendelin, Helny Tiegerstedt-Kalimaa ja Hanna Suomalainen

Erkkolasta voi piipahtaa tien yli vilkaisemaan Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Aleksiksen elämä ei ollut ihan niin kurjaa kuin on annettu ymmärtää. Kuolinmökki antaa turhan pateettisen kuvan kansalliskirjailijastamme. Mutta onhan mökki aika vaatimaton, myöntää täytyy.

 Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2  Tuusula  
Näyttely Kodin idylliä - Martta Wendelinin tunnelmallisia kodin aiheita
9.5.2018 - 2.9.2018 , Martan kammari,

 Tien päästä, Tuusulan kauniilta kirkkomaalta   
 löytyy Aleksis Kiven ja Pekka Halosen haudat.
 Kirkko on v. 1734 käyttöön vihitty hirsirakenteinen
 kirkko, yksi Suomen vanhimpia ristikirkkoja. 
Alttaritaulun on maalannut Johan H. Asplund 1854.
 Kirkon vieressä on pikkuruinen Työläiskotimuseo. 

Tämänpäiväiset huvit ja herkut
Krapin kesäteatterin näyttämö.

Rantatie  näyttelyineen, tapahtumineen ja museoineen on reitti, jonka voi pyörähtää läpi aina uudelleen kyllästymättä.
KUT - teatterin näytelmä Pokka pitää naurattaa yleisöä  12.8. saakka  Krapin miljöössä. Tässä on muuten mainio tilaisuus viettää romanttinen lomanen yöpymällä jossain lähistön majoituspaikoista.
Krapihovi, Gustavelund tai Majatalo Onnela
Samalla reissulla voi käydä maistelemassa Lottamuseon kanttiinin korvikekahvia, joka on muuten yllättävän hyvää. On siellä muutakin, ihan tämän päiväistä kahvia ja leivonnaisia. Lounaspöydän anti sopii lastenkin makuun.

Käy myös Järvenpäässä

Aloitan Tuusulanjärven kierrokseni aina Järvenpäästä. Tässä  muutama hyvä syy:
Järvenpään taidemuseo,  aina yhtä kiinnostavia tapahtumia ja näyttelyitä, joissa on kaivauduttu perusteellisesti henkilöiden historiaan ja salattuihin komeroihin. 
 Villa Cooper, käsityön ystävän taivas
Pytingin puoti Vanhankylän kartano  Täältä löytyy kädentaitajien töitä, on käsityönäytöksiä ja kursseja sekä näyttelyitä.
Järvenpään teatteri  Tänä kesänä esitetään Miikka Nousiaisen romaanin pohjalta näytelmää Maaninkavaara. En ole itse nähnyt, mutta täytyy mainita, kun kesäteatterit ovat mielestäni Suomen suven suola ja sokeri. 
Neulekahvila Lentävä lapanen  Täällä vajoaa neuloosiin!
Lemmenlaakso kuulostaa kivalta luonnossa liikkuvan patikointikohteelta. (Sana kuullostaa viittaa oman kokemuksen puutteeseen. On hauskaa kun on vielä jotain koettavaa edessäkin)

Avuksi ja iloksi
Jos haluat järjestää kavereillesi tai ulkomaisille ystävillesi asiantuntevan, opastetun retken Rantatien kohteisiin  suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen, joka hoitaa puolestasi kaiken. 
LemMa Travelhouse  takuuvarma

Tärkeitä linkkejä:
Visit Tuusulanjärvi

Muistin virkistykseksi vielä kertaalleen:
Ravintolat ja kahvilat

Lottamuseon kanttiini
Krapihovi
Härmän Rati, Järven toisella puolella. Tarjoaa erinomaista perinneruokaa, läskisoosia. Mutta myös luomua ja lähiruokaa, eikä vegaaneja ole unohdettu.
Taidekeskus Kasarmi, kulttuurikahvila

 Tapahtumat
Meidän festivaali   Henkilökohtainen festivaalisuosikkini 
Krapin pajan klubit

Majoituspaikat

Majatalo Onnela
Gustavelund
Krapihovi

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)