torstai 19. heinäkuuta 2018

Mystiikkaa ja eksoottisia majoituksia keskisessä Suomessa

Mystiikkamessut  Sumiaisissa, Kanavateatteri Laukaan Kuusassa ja neljä eri yöpymiskokemusta keskisessä  Suomessa:  Varjolan tila Kuusassa, Majatalo Harmooni Jyväskylässä,  Kartanon Kievari Äänekoskella ja Solo hotel Torni Tampereella.  Missä on paras aamiainen, mikä on leppoisin, mikä jännittävin, mikä hämmentävin ja missä hurahdin? Kohta selviää. Ja lopuksi  keskisen Suomen kesäteatteritarjontaa, se on huikea.

Ötökät pyrki suuhun. Öljykarkoite
keskelle pöytää korkki auki ja
saatiin syödä rauhassa. Avainsana
laventeli.

Mystiikkamessujen varjolla tuli käytyä Suomen hurmaavimmassa pikku kylässä, Sumiaisissa.
HURAHDIN siellä öljyihin.  Tilasin oitis paketin johon kuuluu ehdottomasti puhdasaromisia öljyjä  ja niiden käyttöohjeet. Paketti tulee tänään DHL:n tuomana ja pääsen kokeilemaan.  Testasin matkan aikana koepulloa ja vältyin hyttysten ja muiden herhiläisten  hyökkäyksiltä öljyä heiluttelemalla.  Olen onnistunut kiertämään tämän tyyppiset hurahdukset monta vuotta, mutta ei ihminen pärjää jollei välillä hurahda.     Hurahduksen kohteeni on Young Living. Palaan asiaan, mikäli miellyn enemmänkin tuotteisiin. (Obs! minua ei lahjottu parin millimetrin esittelyöljypulloa enempää)
 Sumiainen isännöi tänä kesänä ensimmäisiä Mystiikkamessuja, toivottavasti jatkossakin.  Paljon 

oli ohjelmaa:  luentoja, esittelijöitä ja konsertteja. 
Helteessä kärvistelevää messuyleisöä viihdytti mm. legendaarinen Äijälän laulajatar Satu Rantanen miehensä Arton säestyksellä.
Kuuntele väläys Sadun kotikonsertista.
Satu Rantanen ja miehensä Arto

Sumiainen on  1200 asukkaan pikku kylä järvien ympäröimällä kannaksella.  Kylänraitti on välttynyt markettirakentamiselta, vanhaa rakennuskantaa on säilytetty 1800 luvulta asti mikä luon kylälle nostalgisen ilmapiirin.  Kävele suojellun kylänraitin läpi google mapissa.
Kylä elää kiihkeimmin kesällä ja sen huipennus on perinteiset SHAKE rautalankafestivaalit heinäkuun puolen välin jälkeen. Pistä jo nyt kalenteriin ensi kesää varten.  Kun kylällä tapahtuu jotain,  koko kylä näyttää osallistuvan talkoisiin. Niin nuoret kuin vanhatkin jutustelevat turistin kanssa ikään kuin olisimme vanhoja tuttuja. Kyllä lämmitti mieltä.
Sumiaisista löytyy myös Rautiomäen köyhyyden kylä, jossa voi tutustua entisajan elämään ilman nykyajan mukavuuksia.  

Kartano Kievari. Saunalliset yksiöt tässä alla
ja teatterin katsomo pään päällä.


JÄNNITTÄVIN majoitus oli Kartano Kievari Äänekoskella. Tuli nukuttua yö sängyssä, jossa oli edellisenä yönä lepäillyt Juha Tapio.  Huone sijaitsi kesäteatterin katsomon alla, yksiössä oli myös sauna.  Koko lysti maksoi 120 € johon sisältyi aamiainen ja lemmikistä aiheutuva lisä-siivous.  Ihan kelpo majoitus varinkin kun sattui hiljainen ilta, eli ei ollut teatteri-esitystä (Teatteri Eurooppa Neljä), ei tansseja eikä karaokea.  Kaikkia näitä huveja Kievari tarjoaa.  Majoitustiloja löytyy myös päärakennuksesta.
Ympäristö oli kyllä mielenkiintoinen.  Autioita, isoja taloja sammuneine ikkunoineen.  Takapihalla on jättisuuri 

romahtanut muoveista tehty rakennelma, hyvänkin tehtaan kokoinen. Mikä lie,  kasvihuoneeksi liian iso.


Näköala Koskikioskin terassilta
Varjolaan päin keskiyöllä.
PARAS AAMIAINEN saatiin Varjolan tilalla Laukaan Kuusassa. Reissumme ensimmäisen aamiaisen nautimme siellä ja se pysytteli listaykkösenä koko loppuajan. Raikkaat vihannekset, kaikki vastavalmiste-tun oloista, herkullista puuroa ja parasta pekonia sanoi
matkakumppani.
 Varjola tarjoaa runsaasti kaikenlaista oheisohjelmaa, mutta me tyydyimme majoitukseen. Nukuimme ”orrella”.  Rantapenkereeseen on rakennettu rivitaloja, on Orsi ja Parsi ja muutama muu. Tarjolla on myös mökkimajoitusta. Huone oli pieni, mutta sinne majoittuu neljäkin ihmistä, sillä katonrajaan on rakennettu parvi, jossa mahtuu hyvin seisomaan. Parasta oli suoraan terassille vievä ovi, josta voi ihastella järven pilkahdusta ja koiruli pääsi juoksen-telemaan ulos ja sisään vapaasti. Jokaisessa rivarissa on yhteinen sauna, jonka saa varata eri maksusta tunniksi. Jos se ei riitä, voi varata jonkun lukuisista muista saunoista, on kaksi savusaunaa, telttasauna, kelosauna ym.
Kuusan kosken ja kanavan ympäristössä on leppoisaa kävellä. 
Kohteeksi voi ottaa vaikkapa Koskikioskin, joka palvelee myöhään yöhön.  Juhannuksena tosin on vaarassa jäädä kaatuilevan väestön alle, siellä huojuu yksi jos toinenkin keskikesän juhlan humussa, on tullut kerran koettua.
Piano-huoneen kompakti keittiö
Piano-huoneen lokoisa sänky.
LEPPOISIN  majoitus oli keskellä Jyväskylää, Majatalo Harmooni vastapäätä matkakeskusta. Talo on ottanut Jyväskylään tulijat vastaan yli 100 vuotta. Kaupungin ilahduttavin rakennus! Että se onkin säilynyt ja kunnostettu näin upeaksi! Arts & Craft aikakauden jugend-rakennuksia kun on pyritty murhaamaan innokkaasti ympäri Suomen.  Harmoonitehdas oli aikanaan vireä kulttuurikeidas, lue lisää tästä. Nyt se palvelee matkailijoita omatoimisena majoituspaikkana ja yhtenä Jyväskylän parhaista ravintoloista. 
Huoneistoja on vain kolme; Piano, Forte ja Melodia. Mahtavalla säkällä saimme Pianon, joka on näistä pienin, mutta siinä on kaikki tarvittava; minikeittiö astioineen, mikroineen, kaksi keittolevyä, jääkaappi ja oikea pöytä. Sisustuksessa on käytetty osuvasti harmonista silmää, astiat ovat Marimekkoa, pyyhkeet laadukkaat ja sänky kertakaikkisen mukava. Näin helteellä ainoa pulma oli kuumuus. Ainoa ilmanvaihto oli pöytätuuletin mikä ei oikein riittänyt. Suomessa ei onneksi tarvitse kärsiä helteistä kuin muutaman vaivaisen viikon.  Aamiainen ei sisälly hintaan, mutta aamiaisen laittoon löytyy kaikki varusteet. Huoneisiin ei periaatteessa voi ottaa lemmikkiä, mutta pienellä siivouslisämaksulla saimme poikkeusluvan. Piano kustansi yhdeksi yöksi lisäsiivouksineen Ebookersin kautta varattuna 130 €. Autopaikka pihalla 15 €. (listahinnat sesonkina kalliimpia)



 HÄMMENTÄVIN majoitus oli Solo hotel Torni Tampereella. Olin katsonut hotellia pitkään
Hotelli Tornin huoneen kattonäkymä
sillä silmällä ja päätettiin yöpyä siinä, saatiinkin viimeinen lemmikkihuone seitsemännestä kerroksesta (pettymys) ja näköala Tullintorille päin (pettymys). Maisemia piti käydä katsomassa kattoterassilta, jossa tuli huojuva olo, vähän kuin Ruotsin laivalla, monestakin syystä. 
 Olimme ilmeisesti melko idioottimaisessa tilassa kun pyörimme autolla hotellia ympäri löytämättä pääsisäänkäyntiä, josta olisin voinut kipaista ennen parkkihalliin ajoa sisään varmistamaan olimmeko saaneet lemmikkihuoneen. Se jäi varaustilanteessa vähän epäselväksi. Eihän me pölkkypäät tajuttu, että sisäänkäynti oli integroitu vanhaan veturitalliin. Kun ajoi ohi ihan vierestä, ei nähnyt mitään hotellikylttejä. Torni vain pysyi siellä jossain kompleksin keskellä eikä sen lähelle päässyt. Löysin perille lopulta parkkihallin ja Tullintorin kautta. Kyllä turistina joskus tuntee itsensä tosi tyhmäksi.
Suurempi hämmennys oli hotellihuone. Kun pötkähdin sänkyyn selälleni ja katsoin kattoon, pelästyin pahasti. Se oli ihan raunioina! Paikattu hätäisesti laastilla ja katon läpi meni viiru ikään kuin se oli juuri haljennut. Takaseinä oli ikään kuin sementtiä, joka näytti siltä, että yläkerrassa oli ollut vesivahinko. Ahdisti. Yläpuolella on hirveä määrä kerroksia ja sisustus tämän näköinen! Lisähuolta aiheutti se, että kylpyhuoneessa vuosi joku niin, että lattia oli koko ajan märkä.
Aamulla näin sattumalta huoltomiehen korjaamassa naapurihuoneen kylppärissä jotain ja sain raportoitua ongelmasta. Katto ja seinät ovat kuulemma kaikissa huoneissa samanlaiset. Semmoista, uutta designia. "Tyylikkäästi sisustetut huoneet tarjoavat nautittavaksesi uudentyyppisiä sisustusratkaisuja ja materiaaleja. Hotellihuoneisiin suunnitellut uniikit tapetit tekevät kunniaa Tampereen kaupunkikuvalle" En tykännyt. Makuasioita, eräs ystäväni sanoi kovasti tykänneensä, johtuikohan siitä, että hänen miehensä tulee alueelta, jossa seinät ovat pysyvästi tuon näköiset, jollei niitä ole räjäytetty kokonaan taivaan tuuliin. Oli ehkä kodikas olo. Minua ei raunioromantiikka kiehdo. Henkilökunta oli ihanaa ja motivoitunutta.
Tämä huone maksoi koirineen ja parkkihalleineen 175 €.  Vähän ärsytti kun olisimme voineet asua Ilveksessä halvemmalla ja 16. kerros. Mutta mistäpä tuota etukäteen tiesi, että joudumme takapuolelle.


Panoraamakuva Laukaan Kanavateatterista (Kuusa)
Kesäretkemme polkaisi käyntiin tarve käydä Laukaan Kanavateatterissa, jonne olin saanut lipun ystävältäni Erkiltä. Kanavateatteri on toiminut 20 vuotta. Olin nostalgisissa tunnelmissa, sillä olin katsomossa ensimmäisen kerran  1995, jolloin ohjelmistossa oli Kivenpyörittäjän kylä ja toisen kerran tulin vasta nyt.  Tämän kesän näytelmän on Taivaan tulet – veren perintö, televisiosta tuttu. 
Teatterin hiljattain edesmennyttä, kantavaa hahmoa ja monitoimimiestä Erkki Kauppista on muistettu näyttelyllä, joka on teatterin takana olevassa nuorisoseuran talossa.
Näyttämö on muuttunut melkoisesti näiden 20 vuoden aikana. Katsomo on tilava ja katettu kuten myös väliaikatarjoilutilat, mikä on Suomen suvessa välttämätöntä.
Näytelmän ensimmäinen puolisko oli hieman sekava varsinkin kun en ollut nähnyt tv-sarjaa. Piti seurata 
esittelylehtisestä tarkasti kuka kukin on. Toisella puoliajalla päästiin vauhtiin, se oli suorastaan jännittävä, kun ei tuntenut tarinaa ennestään. Muutama näyttelijäsuoritus oli aivan loistava ja muutama ei aivan niin loistava. Yleisöä huvittivat eniten kaksimielisyydet kuten aina. Kukapa haluaisi mennä kesäteatteriin mököttämän ja suremaan, ei kukaan. Tosin tässä näytelmässä oli riittävästi raskasta draamaakin sitä kaipaaville. Ei hassumpi eämys. Ystäväni Erkki teki hienon suorituksen ryyppyremmin kantavana hahmona ja järjen äänenä sangen luontevasti.


Kesäteatterit, kesän suola ja sokeri. Tässä kattaus keskisestä Suomesta.

Kanavateatteri Laukaa  Taivaan tulet – veren perintö    viimeinen esitys 29.7
Ränssin kievarin kesäteatteri, Tikkakoski Kuikka ”Kari Tapio, 15 kesää” viimeinen esitys 22.7
Naissaaren näyttämö,  Naissaari Vaajakoski, Jyväskylä ”Hilman päivät” viimeinen esitys 4.8.
Venekosken kesäteatteri, Hankasalmi  ”Akkaralli”  viimeinen esitys 29.7.
Teatteri Lumpero, Saarijärvi  ”Katsastus” viimeinen esitys 11.8
Korpilahden teatteri, Korpilahti ”Sydänkohtauksia eli näin tehtiin Kummisetä” 5.8. asti ja
                                    ”Pinokkio”  9.8. -2.9.
Jyväskylän kansannäyttämö, Harjun kesäteatteri, Jyväskylä  ”Shakespearen Kesäyön unelma”  18.8. asti
Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi Latoteatteri,  ”Grease”  31.8 asti.
Extrasuositus Pieksämäelle Partaharjun kesäteatteri.   ”Kaunis Veera” 2.8. – 12.8.

P.S Jos joku ihmettelee miksi käytän ilmaisua keskinen Suomi, niin se johtuu siitä, että en viitsi ottaa selvää mitkä paikkakunnat kuuluvat Keski-Suomen maakuntaan. Ei kannata opetella mitään, kaikki muuttuu kuitenkin. Tamperekin kuulunee johonki Hämeeseen tai sen sellaiseen maakuntaan.

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Tuusulanjärven taiteilijoiden äärelle Hop on hop of -kuljetuksella!


Halosenniemen pysäkki
En omista autoa, joten hakeudun mielelläni kohteisiin, joihin pääsee julkisilla. Olen erittäin ilahtunut Tuusulan Rantatielle  järjestetystä Hop on hop off -kuljetuspalvelusta.  Museokortin omistajat pääsevät kyytiin korttia vilauttamalla. Muille päivälippu maksaa vaivaiset 5 euroa. Visit Lake Tuusula bussi vie kätevästi Tuusulanjärven nähtävyyksiin. Reitti kulkee alueen kaikkien museoiden ja majoituskohteiden ohi. Reitin varrella on 21 pysäkkiä, jotka on merkitty bussin nimellä. Lippu on voimassa koko päivän ja voit nousta bussiin tai jäädä pois kyydistä niin monesti kuin haluat hop on hop off -tyylisesti. Lisätietoja: http://www.visittuusulanjarvi.fi/ 
Blogin loppupäähän olen koonnut osoitteita alueen majoituspaikoista, ravintoloista ja tapahtumista. Kelaa loppuun asti, se kannattaa.
Oheisesta linkistä löytyvät ne Tuusulanjärven yhteisön jäsenet, jotka on haudattu Hietanemen hautausmaalle.   LINKKI

Suomalaisuuden näyteikkuna


Vie ulkomaalaiset ystäväsi Tuusulan Rantatielle ja he saavat täydellisen kattauksen suomalaisen kulttuurin juurista. Vieraallesi tulee tutuksi fennomania, karelianismi, tolstoilaisuus, sisällissota, suomalainen arkkitehtuuri, taide, musiikki ja kirjallisuus. Kaikki saman tien varrella.  Tein reissun vahvasti naisnäkökulmasta käsin.
Matkaoppaaksi suosittelen Riitta Konttisen kirjaa: Onnellista asua maalla /Tuusulanjärven taiteilijayhteisö.

Tänä kesänä 2018 teemana kautta Rantatien taiteiljayhteisön on vuoden 1918 tapahtumat. Sisällissota koski taiteilijayhteisöä läheisesti. Kaikilla oli palveluskuntaa, joista monet kannattivat punaisia ja taiteilijoista erityisesti Venny Soldan-Brofeldt ymmärsi heitä. Mutta ymmärrys hiipui väkivaltaisuuksien lisääntyessä. Aino Sibelius ymmärsi myös työväen asemaa, mutta Vennyn tavoin kavahti väkivaltaa. Ainolassa pelättiin, ja aiheesta. Olihan Sibelius säveltänyt Jääkärimarssin.

Kajanuksen järjestämä Sibeliusten pakomatka Ainolasta Helsinkiin on jäänyt historian lehdille. Aholassa taas vietettiin kitkeriä hetkiä kun Juhani Ahon poika Heikki siirtyi punaisten puolelle.
Taiteilijayhteisön vieraina piipahteli koko joukko kulttuuripersoonia. Maksim Gorki, jota Halonen piilotteli kotonaan, Ellen Thesleff, Gallen-Kallela, Martta Wendelin, Eino Leino, Juho Rissanen, vankien ystävä Mathilda Wrede, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen, Arvi Järventaus, Santeri Ivalo, Axel Carpelan, Tyko Sallinen,  Eino Kaila ja monta muuta. Gorkista tuli mieleeni Helsingissä Kansallisarkistossa parhaillaan esillä oleva näyttely "Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen". (31.8.2018 saakka).  Erittäin mielenkiintoinen. Varaa aikaa, jos menet käymään. 


Taiteilijakodit
Tuusulanjärven taiteilijakotien arkkitehtuurissa ja sisustuksessa noudatettiin pitkälle aikakauden art nouveau ja englannissa syntyneen Arts and Crafts liikkeen henkeä. Aholassa mentiin niin pitkälle, että huonekaluja myöten kaiken piti olla itse käsityönä tehtyä. Taiteellisille asukkaille ei ollut ongelma suunnitella ja kutoa upeita mattoja ja seinävaatteita, Nykyisessä Aholassa on varsin vähän jäljellä entisestä, joten täytyy tyytyä valokuviin.

UUTTA Eero (Aino Sibeliuksen veli) ja Saimi (satutäti Anni Swanin sisar) Järnefeltin taiteilijakoti Suvirantaan pääsee ensimmäisen kerran tutustumaan tänä kesänä (2018) syyskuun loppuun asti. Koska talossa asutaan edelleen, käynnit on rajattu tiettyyn aikaan, ja niille täytyy ilmottautua etukäteen. Tämän huomasin itse karvaasti vasta paikan päällä, joten täytyy käydä uudestaan. Ajankohdat ovat tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 11-15. Suvirannassa järjestetään yleisöopastus sunnuntaisin klo 11. Hinta 8 € /henkilö. Ennakkoilmottautumiset suviranta@jarvenpaa.fi. Voit seurata kuulumisia Suvirannasta Facebookissa www.facebook.com/ateljeekotisuviranta
Järnefeltit, kuten muutkin taitelijayhteisön jäsenet hurahtivat tolstoilaisuuteen, kuka enemmän kuka vähemmän. Eeron veli Arvid Järnefelt enemmän, mikä aiheutti tiettävästi jonkinlaista hämmennystä perheen sisällä. "Kodikas ja puuhaava" Saimi vaikuttaa olleen tämän parisuhteen vahvempi osapuoli. Yhdessä Venny Soldan-Brofeldtin kanssa he pitivät yllä yhdyskunnan boheemia ja leikkisää ilmapiiriä.  Saimi oli ammatiltaan näyttelijä, mutta Järnefeltin vaimon velvollisuudet vetivät hänet pois näyttämöltä, mikä jäi Saimia myöhemmin harmittamaan. Nuorudessaan kapinallinen ja perheinstituutiota vastustava Saimi koki avioliitossaan olevansa välillä kuin "syrjäytetty huone- eli talouskalu".


Tie Halosenneimeen kuin
suoraan maalauksesta.
Halosenniemi
Suosikkini, taiteilija Pekka Halosen ateljeekotimuseo, vie Rantatien kohteista ehkä eniten
 1900 -luvun vaihteen tunnelmiin. Vahvahirsinen rakennus suojelualueella niemennokassa tekee kävijään vaikutuksen. Halonen, vaatimattomasta talonpoikaiskodista lähteneenä pelkäsi aluksi, että talosta tulee liian pröystäilevä. Taloa rakennettiin velka- ja vekselirahoilla, mikä pakotti Pekka Halosen,  omintakeisen teosofin, joka sanoi maalaavansa vain itseään varten,heiluttamaan pensseliä ahkerasti.  Halonen varjeli luontoa viimeiseen asti, jos puita piti karsia, niitä ei saanut kaataa vaan siirtää muualle juurineen päivineen. Niemi on edelleen luonnonsuojelualuetta, eikä portin sisäpuolelle saa viedä koiria. 
Lahjakas pianisti Maija Halonen luopui omasta urastaan ja antautui Pekka Halosen maalaustyön säestäjäksi. Pekka  ei pystynyt keskittymään, jollei Maija soittanut. Pekka maalasi paljon, joten Maija sai myös soittaa kyllästymiseen asti. Tietysti Maijan piti ehtiä hoitaa huushollitoimet siinä ohessa. Pekka ei ollut mikään despootti, vaan olisi ihan mielellään suonut Maijan jatkavan soitto-opintojaan. Maija totesi
Halosen vaimona olon ja pianistin roolin sopivan huonosti yhteen ja luopui omista haaveistaan. Jostain käsittämättömästä raosta Maija löysi aikaa lukuisille käännöistöilleen, joista tuli pitkä penni (ajoittain jopa ainoa) perheen tulopuolelle.  

Halosenniemessä on 2.9. 2018 saakka esillä koko talonpoikaisen veljessarjan, Pekka, Antti, Eemil, Heikki ja Arttu Halosen maalauksia. Näyttelyyn on saatu yksityiskokoelmista lukuisia maalauksia, joita saa muutoin harvemmin nähdä. 

11.9. - 8.12.2018 WSOY:n kirjallisuusäätiön 140 -vuotis juhlanäyttely. Taiteilijat Venny Soldan-Brofeldt, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Wäinö Aaltonen, Väinö Kunnas, Essi Renvall ja Marjatta Tapiola.

Halosenniemeä vastapäätä asusteli kesäasunnossaan kirjailija Maria Jotuni (Huojuva talo) onnettomassa avioliitossa Viljo Tarkiaisien kanssa.  Viljo ja Maria yrittivät salata huonot välinsä tekemällä säännöllisesti näytösluontoisen kävelyretken kylille. Vuosikausien mykkäkoulu ei katkennut edes kävelyjen aikana.

Ahola

Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kirjailija/taiteilijakoti aiheuttaa väristyksiä. Tulee
Juhani Aho, Venny Soldan Bfofelt
poikiensa Heikin ja Antin kanssa
jossain määrin peeping -olo kun tietää millaista kolmiodraamaa perhe eli.
Järvenpään taidemuseossa on kattava tarinanäyttely Tillyn (Soldan) ja hänen sekä Juhani Ahon pojan, Björnin elämästä. Näyttelyssä voi osallistua draamakierrokselle, jossa itse Tilly kertoo vaiheistaan. Tilly ei jättäytynyt toimettomaksi toiseksi naiseksi, vaan teki arvokkaan elämäntyön perustamalla kodin yksinäisille äideille lapsineen ja orpokodin. Vaan miettikääpä itse miltä on mahtanut tuntua jakaa sama mies oman sisaren kanssa? Entäs se, että joudut antamaan lapsesi alle vuoden vanhana pois ja kun saat sen takaisin lapsi elää nimellisesti ottolapsenasi!  Björnille kävi loppupeleissä hyvin. Hänestä tuli merkittävä valokuvaaja ja elokuvaaja. 
 Tuusulan taiteilijayhdyskunta syntyi Vennyn aloitteesta. Taiteilijat olivat jo ennen Tuusulan aikaa olleet tiiviisti tekemisissä keskenään. Elämä oli boheemia ja kaikilla oli kaipuu maaseudun rauhaan, pois kaupungin houkutuksista, joista eniten kärsi Sibelius, jolle Kämpin houkutus oli ylivoimainen. 

Venny Soldan-Brofeldt on mielestäni koko taiteilijayhdyskunnan merkittävin henkilö. Voimahahmo, itsenäinen taiteilija ja kuvittaja, joka taisi elättää välillä koko perheen. Kesti sitkeästi miehensä toilailut. Juhani livisti ulkomaille, kun käry Tillyn kanssa kävi. Jätti sisarukset keskenään setvimään sotkua. Talvella hän hiihteli päiväkaudet metsissä ja kesällä kalareissuilla. Venny huolsi kodin, kestitsi jatkuvana virtana vyöryvän vierasmassan ja seurusteli heidän kanssaan, kun Aho itse vetäytyi omaan kammioonsa aina kun huvitti ja usein huvitti.
Ihmettelen suuresti, missä välissä Venny teki runsaan kuvitustyönsä ja ehti vielä maalatakin.  


Venny Soldan-Brofeldt: Maalaukset Kutju ja vuohi P,ellolla leikkivät tytöt, Nainen sinisessä 


 


Ainola, Sibeliuksen koti

Miten minusta tuntuu siltä, että Ainolaa ei tarvitse sen kummemmin esitellä? Eikös kaikki suomalaiset ole siellä jo käyneet puhumattakaan niistä tuhansista ulkomaalaisista sibeliaanisista pyhiinvaeltajista, jotka löytävät Ainolaan tiensä vuodesta toiseen. Silti siellä voi käydä aina uudestaan. Ainolassa on jotain todella herkkää ja ikiaikaista. Jokainen neliösentti kertoo miltei enemmän Ainosta kuin itse säveltäjästä. Aino on talon sielu ja Jannen musiikki sen henki, vaikka siellä ei musiikki soikaan. Liikutun joka kerta kun katson keittiössä tehokkaan näköistä, pöytään kiinnitettyä omenaporaa. Se kuvastaa niin täydellisesti Ainon aherruksen määrää. Lahjakas pianisti Aino sai soittaa etupäässä silloin kun isäntä oli poissa. Jean Sibeliuksella oli tapana heilahtaa ulkomaanmatkoille, kun tuli liian paljon kotoisia ongelmia, joten aika paljon Aino sai soittaa, sikäli kuin puutarha- ja säilöntähommiltaan ennätti. 
  Ainola, kuten muutkin Tuusulan Rantatien taiteiljayhdyskunnan talot, on rakennettu vekselivetoisesti. Sibelius joutui säveltämään monta pianokappaletta velkojen katteeksi.
Suosittelen muuten käyntiä Järvenpäässä Villa Cooperissa (Villa Enckel). Se on myös Lars Sonckin suunnittelema Ainolan "sisarrakennus". Rakennus sijaitsi aiemmin Rantatien varrella, mutta siirrettiin myöhemmin Järvenpäähän uuden omistajansa Bjarne Westermarckin työläisten asuntolaksi. Viimeisin omistaja ennen Järvenpään kaupunkia oli mattotehtailija Edvard Cooper, josta nykyinen nimi. Talossa on  mahdottoman runsas käsityö- ja taide-esinemyymälä. Aarreaitta suoraan sanoen.

Lempikappaleeni: Sibeliuksen viulukonsertto ja lempimuusikkoni Pekka Kuusisto Kuuntele

Erkkola

Runoilijan ja ikuisen poikamiehen Johan Henrik Erkon koti, jossa hän ei levottomien vaellusvuosiensa vuoksi ehtinyt asua kuin muutaman vuoden. Talo herätti uteliaisuuttani aina ohi ajettaessa. Mietin, miten sinne mahtaisi päästä sisälle, se kun oli suljettu yksityiskäyttöön aina vuoteen 2007 saakka. Mutta nyt tumma, hirsinen rakennus on avoin yleisölle. Siellä pidetään jatkuvasti näyttelyjä ja konsertteja. Tällä hetkellä, kesällä 2018 esillä on Martta Wendelinin ihastuttavia piirroksia ( 
125 vuotta Martta Wendelinin syntymästä 5.6.-16.9.2018)
Erkkola on myös rakennettu lainavaroilla. Runoilu ei lyönyt leiville. Liikemiehet Juho Lallukka ja Jakko Häkli jopa maksoivat Erkolle vastikkeetonta avustusta 100 markkaa kuukaudessa. Lallukka mitätöi lopuksi kaikki Erkolle antamansa lainat. 
J. H. oli muiden erkkolaisten tapaan jossain määrin introvertti, mutta viihtyi myös seurassa kunhan sai itse määrätä tahdin. Naisten suhteen hän oli toivoton tapaus. Haki ilmeisesti jotain täydellistä olentoa, mutta kun ei sellaista löytynyt jäi yksineläjäksi. 
Erkkolassa on parhaillaan 5.6. - 16.9. näyttely Rakastettu Martta Wendelin - Nainen, kuvittaja ja taiteilija.
Tulossa 26.9. - 16.12.2018 Ystävättäret taiteessa ja elämässä; Viivi von Schrowe-Kallio, Martta Wendelin, Helny Tiegerstedt-Kalimaa ja Hanna Suomalainen

Erkkolasta voi piipahtaa tien yli vilkaisemaan Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Aleksiksen elämä ei ollut ihan niin kurjaa kuin on annettu ymmärtää. Kuolinmökki antaa turhan pateettisen kuvan kansalliskirjailijastamme. Mutta onhan mökki aika vaatimaton, myöntää täytyy.

Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2  Tuusula  
Näyttely Kodin idylliä - Martta Wendelinin tunnelmallisia kodin aiheita
9.5.2018 - 2.9.2018 , Martan kammari,

Tien päästä, Tuusulan kauniilta kirkkomaalta   
 löytyy Aleksis Kiven ja Pekka Halosen haudat.
 Kirkko on v. 1734 käyttöön vihitty hirsirakenteinen
 kirkko, yksi Suomen vanhimpia ristikirkkoja. 
Alttaritaulun on maalannut Johan H. Asplund 1854.
 Kirkon vieressä on pikkuruinen Työläiskotimuseo. 

Tämänpäiväiset huvit ja herkut
Krapin kesäteatterin näyttämö.

Rantatie  näyttelyineen, tapahtumineen ja museoineen on reitti, jonka voi pyörähtää läpi aina uudelleen kyllästymättä.
KUT - teatterin näytelmä Pokka pitää naurattaa yleisöä  12.8. saakka  Krapin miljöössä. Tässä on muuten mainio tilaisuus viettää romanttinen lomanen yöpymällä jossain lähistön majoituspaikoista.
KrapihoviGustavelund tai Majatalo Onnela
Samalla reissulla voi käydä maistelemassa Lottamuseon kanttiinin korvikekahvia, joka on muuten yllättävän hyvää. On siellä muutakin, ihan tämän päiväistä kahvia ja leivonnaisia. Lounaspöydän anti sopii lastenkin makuun.

Käy myös Järvenpäässä

Aloitan Tuusulanjärven kierrokseni aina Järvenpäästä. Tässä  muutama hyvä syy:
Järvenpään taidemuseo,  aina yhtä kiinnostavia tapahtumia ja näyttelyitä, joissa on kaivauduttu perusteellisesti henkilöiden historiaan ja salattuihin komeroihin. 
 Villa Cooperkäsityön ystävän taivas
Pytingin puoti Vanhankylän kartano  Täältä löytyy kädentaitajien töitä, on käsityönäytöksiä ja kursseja sekä näyttelyitä.
Järvenpään teatteri  Tänä kesänä esitetään Miikka Nousiaisen romaanin pohjalta näytelmää Maaninkavaara. En ole itse nähnyt, mutta täytyy mainita, kun kesäteatterit ovat mielestäni Suomen suven suola ja sokeri. 
Neulekahvila Lentävä lapanen  Täällä vajoaa neuloosiin!
Lemmenlaakso kuulostaa kivalta luonnossa liikkuvan patikointikohteelta. (Sana kuullostaa viittaa oman kokemuksen puutteeseen. On hauskaa kun on vielä jotain koettavaa edessäkin)

Avuksi ja iloksi
Jos haluat järjestää kavereillesi tai ulkomaisille ystävillesi asiantuntevan, opastetun retken Rantatien kohteisiin  suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen, joka hoitaa puolestasi kaiken. 
LemMa Travelhouse  takuuvarma

Tärkeitä linkkejä:
Visit Tuusulanjärvi

Muistin virkistykseksi vielä kertaalleen:
Ravintolat ja kahvilat

Lottamuseon kanttiini
Krapihovi
Härmän Rati, Järven toisella puolella. Tarjoaa erinomaista perinneruokaa, läskisoosia. Mutta myös luomua ja lähiruokaa, eikä vegaaneja ole unohdettu.
Taidekeskus Kasarmi, kulttuurikahvila

Tapahtumat
Meidän festivaali   Henkilökohtainen festivaalisuosikkini 
Krapin pajan klubit

Majoituspaikat

Majatalo Onnela
Gustavelund
Krapihovi

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Juu juu juustossa löytyy!


Vegaanijuustolöytö ja pari herkkuravintolaa!

Luulen, että nyt on tulossa sellainen vegaanijuusto, jossa on tarpeeksi makua ja rakennetta niin, että sitä voi käyttää ruuanlaittoon, salaatteihin ja perinteisesti leivän päälle ilman nokan nyrpistelyä. 
 
Gastromessuilla törmäsin Porlammin vegemiehiin, joilla oli maistattaa useampaa sorttia.  Löytyi cheddar-, gouda- ja emmental- ja kreikkalaistyyppinen sekä vegeplussa, jonka perusraaka-aineet ovat maissitärkkelys ja kookosöljy. Vege plus sopii erityisesti salaatteihin. Maistoin kaikkia ja suutuntuma oli tosi hyvä.  Erityisesti tykkäsin cheddarista.  Vege plus on ymmärtääkseni jo kaupoissa, ja muut ovat tulossa päivittäisruokakauppoihin (paitsi ei Lidliin) juhannukseen mennessä.  Kannatta ruveta jo nyt kyselemään omalta kotikauppiaalta, onko sinne tulossa  näitä tuotteita.  Facebook sivulle varmaan päivitetään aikataulua, joten sinne kannattanee liittyä. https://www.facebook.com/porlamminvege/ Suomalainen tuote, laktoositon, gluteeniton, maidoton ja soijaton. Saatavilla raasteena, viipaleena ja palana.  Eivät pahukset antaneet minulle pakettia kotiin, sain vain maistella murusia. Muruset olivat kyllä sen verran hyviä, että päätin jakaa kokemuksen vaikken lahjuksia saanutkaan. (en kyllä pyytänytkään) Sen sijaan sain hyvän salaattireseptin, olkaa hyvä.  Neljälle hengelle.
500 g vegeplusjuustoa kuutioiksi leikattuna, 1 nippu lehtikaalia, 1 kypsäksi keitetty parsakaali pienemmiksi kukinnoiksi pilkottuna, 1 kesäkurpitsa suikaleina, puolikas kurkku siivuina, 2 avocadoa pilkottuna siivuiksi, 2 porkkanaa ohuiksi tikuiksi leikattuna, 10 kpl retiisejä renkaiksi leikattuna, 4 dl keitettyä basmatiriisiä, 2 dl kikherneitä purkista, 1 dl kidneypapuja purkista, 2 dl linssejä purkista tai keitä itse kypsäksi, 2 punajuurta raastettuna. Asettele kaunihisti mieleiseesi asetelmaan.
KASTIKE: 1 nippu thaibasilikaa, 1 valkosipuli raastettuna, 1 tlk inkivääriä raastettuna, 1 limen mehu, ¾ dl oliiviöljyä,  1 tl hunajaa, 1 tl jalopenoa silputtuna. Soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella sileäksi.
Koristele thaibasilikalla ja seesaminsiemenillä

Lisään tähän pari ravintolasuositusta Helsingistä. Vaasankadun Soi soi on aivan mahdottoman hyvä! Lähes kaikki annokset ovat vegaanisia, ja ne pari, jotka eivät ole voidaan muuntaa vegaanisiksi. Söin aivan ihanan rapeaan pitaleipään kätketyn makupommin sweet and spicy tofu, jossa oli paahdettua tofua, salaatteja, ananasta, kaikenlaisia vihanneksia. Kastikkeet räätälöitiin toiveideni mukaisiksi. Nam!
Kivenheiton päässä Soi soista on Just vege -ravintola, joka on ystävättären kertoman mukaan tasan yhtä loistava. Interiööreiltään poikkeavat toisistaan siten, että. Soi soi on kivan kuppilamainen ja rento ja Just vege vähän klassisempi.
Eikun syömään!



Päivitetty näyttelykalenteri Helsinki
Helsingin galleriat katuosoitteen mukaan
Galleriat Muu Suomi
Helsingin kahviloita
Liity facebookryhmääni
Kiasman ystävät
Ateneumin ystävät
Vegaanimyönteiset ravintolat
Parasta Suomessa, matkailuvinkit
Lähetä vinkit osoitteeseen: galleriakarpanen@gmail.com



lauantai 24. helmikuuta 2018

Parasta Jyväskylässä

JYVÄSKYLÄ  IN MY MIND                                                  EN    FIN

Jyväskylän Kauppakatu talvilookissaan
 Matkustin paukkupakkasilla talvilomalle Jyväskylään, kaupunkiin, jossa olen käynyt kymmeniä, jollei jopa satoja kertoja, asunutkin muutaman kuukauden. Tarinani perusteella vietätte Jyväskylässä mahtavan pikkulomasen keskellä talvea yksin, kaksin tai perheen kanssa. Löydätte paikan häiden, kihlajaisten, synttäreiden tai muun juhlan viettoon, pieneen pakoon arjesta ilman rasittavia aikaeroja ja puuduttavaa lentomatkaa. Harrastan kotimaan matkailua nimenomaan talvella, en kestä sitä sääshokkia mikä iskee, kun palaa etelän lomarannoilta Suomen matalan talvitaivaan alle. Tarkoitukseni on valloittaa lisää harrastajia tälle matkailun lajille. En hiihdä enkä laskettele, joten sekään ei rajoita kohteeni valintaa. Tosin Jyväskylän Laajavuoren Laajiksessa sekin on mahdollista.

Liitän blogin loppuun "parasta Jyväskylässä" -luetteloni. Kesäinen Jyväskylä ilmestyy myöhemmin.

Entinen kirjasto, entinen yliopiston rehtoraatti,
nykyinen The Local Culture Hostel & Café



Jyväskylä on Suomen Ateena. Täällä on ollut opettajankoulutusta historian alkuhämäristä asti. Yliopisto, eritoten liikuntatieteen tiedekunta on maailmankuulu. Jos kiipeät Harjun torniin katselemaan kaupungin ylle, katsot Alvar Aallon maisemaa ja ymmärrät, mistä hän on hakenut muodot rakennuksiinsa. Katso Alvarin tekosia tästä linkistä.  Myös tämä linkki kertoo paljon Alvarista: https://www.alvaraalto.fi/en/visit/
Suloisina pilkkuina kaupungin kuvassa on säilynyt myös arkkitehti Wivi Lönnin kädenjälki. Wivi Lönn, Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti sai tapella, että ylipäätään pääsi opiskelmaan arkkitehtuuria. Hänet otettiin ns. ylimääräisenä oppilaana Polyteknillisen opiston (nyk. Teknillinen korkeakoulu) arkkitehtiosastolle, josta hän valmistui 1896. Aiemmin kouluun oli jo tunkeutunut samalla tavalla viisi muuta naisopiskelijaa.  Annoin tyttärelleni nimen Vivi, Wivi Lönnin  mukaan. Wivin töitä löytyy Jyväskylästä parikymmentä. Itse asiassa hän suunnitteli miltei koko Puistokadun ja sai entisöidä mm. vanhan kirjastorakennuksen, jossa nyttemmin sijaitsee viehättävä kulttuurikahvila ja hostel The Local Culture hostel & Cafe, Seminaarinkatu 32. Kahvilan perustajat Rinna Valjakka ja Minna Suominen tapasivat Jyäskylän ammattikorkeakoulussa ja huomasivat haaveilevansa samoista asioista. Haaveet konkretisoituvat, kun he saivat vuokrattua tämän, jo pari vuotta tyhjillään olleen rakennuksen. Yksi Jyväskylän arvorakennuksista on pelastettu elävään käyttöön. Talo rakennettiin Venäjän vallan aikaan 1851 alunperin viljamakasiiniksi (kruununjyvästöksi) turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Nykyisen Seminaarinkadun paikkeilla oli "iso tie" joka vei Tampreelle päin. Talon edustalla on vielä pätkä alkuperäistä mukulakivikatua. 1916 rakennus remontoitiin ja sinne asettui kansankirjasto sekä Jyväskylän tieteellinen kirjasto, joka muutti pois 1948. Kansankirjastosta tuli kaupunginkirjasto ja se siirtyi nykyiseen paikkaansa 1980. Rakennuksessa on toiminut myös kotiteollisuusmuseo ja Jyväskylän yliopiston rehtoraatti. Rakennuksen nykyinen omistaja on Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt. Kahvilan avajaisia vietettiin 23.2.2018.
Vanha kirjasto, nykyään The Local Culture Hostel & Café, Seminaarinkatu 32
Kaikkein parasta Jyväskylässä on kaiken läheisyys. Kaikki kohteet ovat käytännöllisesti katsoen vieri vieressä. Turisti ehtii kokemaan paljon kolmessa päivässä, jopa yhdessä päivässä, mutta silloin joutuu vähän karsimaan.
1899 valmisunut Lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus,  Jyväskylän kaupungintalo on yksi harvoista 1800-luvulta säilyneistä rakennuksista Jyväskylän keskustassa



Jyväskylä on talvella eloisa kulttuurikaupunki. Joka päivä tapahtuu jotain jossakin. Alvar Aallon suunnittelema kaupunginteatteri valmistui 1982. Siellä on 250  esitystä vuoden mittaan, on näytelmiä, konsertteja ja performannsseja mistä valita. Käytiin kolmestaan sisarteni kanssa katsomassa Tsehovin Kolme Sisarta. Teatteri uskaltaa kokeilla uusia kuvioita perinteiseenkin näytelmään. Jätän arvostelupuolen oikeille teatterikriitikoille, mutta hyvin viihdyimme. Jyväskyläläiset rakastavat teatteriaan ja sinne toki tullaan kaukaa maakunnista asti.

Jyväskylän Sinfoniaa johtaa tätä nykyä entinen naapurinpoikani Töölöstä, runsaasti meriittejä haalinut ylikapellimestari ja pianisti Ville Matvejeff. Ville napsi pianistina palkintoja jo pikkupoikana.

Jos ajankohta osuu kohdilleen saattaa päästä Backstage -kierrokselle, niitä järjestetään harvakseltaan. Tiedot löytyvät orkesterin nettisivulta.

Jyväskylän teatteritalon on suunnitellut akateemikko Alvar Aalto. Rakennus valmistui vuonna 1982, kuusi vuotta Aallon kuoleman jälkeen. 

Jokaisen kaupungin ja kylän kulttuurin kehto on luonnollisesti kirjasto. Suomen paras laki, kirjastolaki velvoittaa kaupungit ja kunnat ylläpitämään kirjastolaitosta, eikä sitä voi yksikään kunta jättää noudattamatta. Käyn aina paikkakunnan kirjastossa mahdollisimman alkuvaiheessa matkaa. Sieltä saa vinkit, mitä tapahtumia on päällä. Tällä kertaa osuin herkullisesti suoraan kaupunginkirjaston ala-aulassa alkaviin Rautpohjan tykkikerhon 20 -vuotis juhlanäyttelyn avajaisiin. Tehdas on vaikuttanut Jyväskylässä 80 vuotta ja elättänyt aika monta paikkakuntalaista sinä aikana. Kirjaston pöydiltä keräsin pinoittain hyödyllistä infoa. Jyväskylän kirjasto on valtava ja poikkeuksellisen oleskeluystävällinen. Siellä on lukuisia soppia, minne voi hautautua omiin maailmoihinsa tuntikausiksi. Hyviä eriöitä, missä voi oleilla häiriintymättä.

Kirjasto
"Tiedon portaat" Harjulle


Lomamatkailuni osui talven kylmimpiin päiviin, mutta se ei nykyaikaisissa kaupungeissa haittaa mitään. Jyväskylässäkin on joka kulmassa joku kauppakeskus, johon voi pujahtaa poskiaan lämmittämään. Forum, Jyväskeskus, Torikeskus ja Kolmikulma ovat ydinkeskustassa. Kolmikulma tosin näyttää tekevän kuolemaa. Pelkkiä tyhjiä liikehuoneistoja. Olisiko kaupungin rajalle pykäisty "ostoparatiisi" Seppä syyllinen hiljentyvään kaupunkikuvaan? Se vetää ilmaisella parkkihallilla asiakkaita kuin kärpäsiä hunajaan, vaikka tarjonta ei ole muita kummempi. Markkinavoimat jyllää.

Minä pysyin kuitenkin kaupungin ytimessä ja suosittelen sitä muillekin.
Teen ystävälle 
Keskustasta löytyvät kiinnostavat kivijalkamyymälät, taidegalleriat, kahvilat ja museot, jotka luovan kaupungin hengen. Jyväskylässä on vahva design-  ja käsityöperinne.  Onhan siellä mm. Suomen käsityön museo ja sen yhteydessä muheva Taito -kauppa, jossa lapsetkin näyttivät liikkuvan hartain mielin ihastelemassa kaikenlaista vekkulia ja taidokasta kädentuotetta.
Toivolan vanha piha, Cygnaeuksenkatu 2  on
talvellakin pirtsakka käyntikohde. Sieltä löytyy myymälä. jossa on tarjolla paikkakuntalaisten ja lähikuntien yrittäjien tuotteita, Suomen suloisimmaksi todettu  lankakauppa Titityy, sepänpajassa takoo kaksi rouheaa seppää ja pihapiirissä on myös museomyymälä. 


Kylpylälomista pitävät voivat piipahtaa joko Laajavuoren kylpylään, jossa voi pulikoida kolme tuntia samalla hinnalla, tai kuten minä, Vesiliikuntakeskus Aalto Alvariin, Pitkäkatu 2. Suosin uimahalleja, koska ne ovat edullisempia ja tarjoavat nykyisin lähes kylpyläpalveluja. Aalto Alvari on vastikään uusittu ja ehostettu. Vietin siellä nautinnollisen iltapäivän vesijuosten ja poreillen. Vesijuoksurata on leveä ja väkeä oli vähän, joten kyllä kelpasi. Poreilualtaan poreet eivät ehkä ole tarkoitettu hieroviksi, vaikka ensin niin luulin. Volyymit ovat vähäiset. Kokonaisuudessaan uimala on tehty kuntouintia, lapsia ja nuoria ajatellen. Lapsia varten on kaksi suurta allasta, molemmissa liukumäet, sen lisäksi vielä aivan pienille suuri pulikointiallas. Erkiseen on vielä harjoitusallas, jossa näytti olevan koko ajan opetus menossa. Täysimittaisilla radoilla harjoiteltiin kilpauintia. Suihkutilat ovat avarimmat, mitä missään olen nähnyt. Olin siellä hetkellisesti eksyksissä. Hiustenkuivaajia on vähänlaisesti, mutta ne ovat maksuttomia. Kaappien lukitus ja sisäänmeno hoituu elektronisella rannekkeella. Rannekeen voi ostaa myös pysyvään käyttöön. Kahvilassa on paperimukit, mistä en ollenkaan tykännyt, mutta perinteisiin munkkeihin panostavasta vitriinistä kyllä. Taapersin halliin sujuvasti Seminaarinmäen läpi oikopolkua pitkin, joka lähtee melko lailla suoraan Yliopistonkadun päästä.

Maauimalasta on Jyväskylässä kinasteltu pitkään. Pyydän, rakentakaa sellainen. Suomen kesä on lyhyt ja järvivesi jäätävää. Ei järvessä voi uida, siellä voi vain pulikoida eikä se ole aikaihmisen hommaa.


Aalto Alvari, valoisa ja avara uimahalli Seminaarinmäen takana
Vanhan rautatieaseman päärakennuksen  rappiotila. Nyyh! En ole oppinut pitämään uudesta matkakeskuksesta.

Taidenäyttely- ja museokierrokseen saa helposti kulumaan koko päivän. Jyväskylän Taiteilijaseuralla on oma näyttelytila Becker, Seminaarinkatu 28. Taidemuseo on aivan keskustassa ja Galleria Ratamo vanhassa veturitallissa lähellä matkakeskusta. Kiinnostukseni taidenäyttelyihin juontaa juurensa Jyväskylään. Olin nuorena neitona toimittajaharjoittelijana Jyväskylän Ympäristölehdessä. Eräänä päivänä päätoimittaja Väinö Mikkola kehoitti minua menemään Alvar Aalto museoon tekemään juttua isosta, paikallisen taiteilijseuran näyttelystä. Minähän menin ja olin siellä koko päivän. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä ja kun palasin, törmäsin vihaiseen Väinöön, joka ihmetteli, mitä ihmettä olin koko päivän puuhannut. Siitä pitäen minua kutsuttiin lehdessä pikkuironisesti kulttuuritoimittajaksi.

Ainutlaatuisia löytöjä Toivolan Vanha Pihan myymälöistä.


Sanotaan, että Jyväskylässä puhutaan alkuperäisintä suomenkieltä. Mene tiedä, mutta ainakin siinä on vähiten vääntöä. Puhe soljuu aavistuksenomaisella savolaisaksentilla varustettuna ilman kiemuroita. Heti kun lähtee kaupungin rajojen ulkopuolelle, vaikkapa Laukaaseen, määt ja säät pitenevät ja savolaisaksentti syvenee. Itse puhun yhä laakaalaista, vaikka olen asunut poissa jo 40 vuotta.

Olen ajanut ajokortin Jyväskylässä. Sen perusteella on ollut helppoa ajella missä tahansa. Kadut ovat pääsääntöisesti yksisuuntaisia, mikä hankaloittaa kohteeseen pääsyä ajoittain tuntuvasti. Suosittelen jalkaisin liikkumista, sillä täällä on kaikki kävelymatkan päässä. Julkista liikennettä varten voit ladata mobiiliisi sisäisen liikenteen aikataulut ja reitit. https://jyvaskyla.digitransit.fi

Tässä parasta Jyväskylässä -listani. Kesällä sitten uusi lista.
MAJOITUSTA

Jyväskylän hotelleissa löytyy valinnanvaraa. Olen asunut lähes kaikissa niissä jossain elämäni vaiheessa, enkä löydä mitään valittamista. Ohitan tässä kuitenkin kaikki ketjuhotellit ja -ravintolat. Ne on helppo löytää muutenkin.

Boutique hotel Yöpuu
Harmooni, uusin tulokas, aivan matkakeskusta vastapäätä, jugendtalo, vanha harmoonitehdas, joka on maakunnallinen suojelukohde. Huoneistojen nimet ovat sointuvia, Piano, Forte ja Melodia. Harmooni on tuonut tarjolle myös uuden ravintolavaihtoehdon.
Yöpuu, Jyväskylän ensimmäinen boutique -hotelli romantiikan nälkäisille. Ravintolansa Pöllövaari myös maininnan arvoinen.
The Local Culture hostel & Cafe, Seminaarinkatu 32, Kaikkein uusin tulokas. Edullista majoitusta lähellä yliopistoa, huoneita vain muutama, mutta kesäksi on tulossa lisää piharakennukseen. Suojeltu rakennus, jonka seinistä huokuu ilmiselvästi kirjallinen henki. Onhan rakennus toiminut vuosikaudet kaupungin kirjastona.                                                                                         

Houseboat, kesäksi jotain erikoista majoitustarjontaan. Vuokrahuone, jonka kanssa voi seilata pitkin poikin, satamasta toiseen. Kotisatama Jyväskylä

Apartments in Jyväskylä , kun haluat asua omissa oloissasi keskellä kaupunkia.

MUSEOT JA GALLERIAT/ KULTTUURIRIENNOT

Galleria Becker, Seminaarikatu 28
The Local Culture Hostel & Café, Seminaarinkatu 32


Galleria Becker, sisäänkäynti pihan puolelta.

Galleria Ratamo, Veturitallinkatu 6
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23
Heiskan taiteilijakoti, Kramsunkatu 8
Kulttuuritalo POP-UP, Puistokatu 2
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo
Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25
Toivolan vanha piha, Cygnaeuksenkatu 2
Kirjasto , Vapaudenkatu 39–41
Kaupunginteatteri, Vapaudenkatu 36, Yksi Alvar Aalto kohteista.
Keski-Suomen museo galleria, Alvar Aallonkatu 7
Keski-Suomen museon museorakennus ja näyttelyt Ruusupuistossa on suljettu peruskorjauksen vuoksi. Museorakennus uusine perusnäyttelyineen avautuu seuraavan kerran yleisölle vuoden 2019 aikana. Perusnäyttelysuunnittelu on meneillään ja näyttelyarkkitehti valitaan loppuvuoden 2017 aikana. Peruskorjaus- ja näyttelyprojektien etenemistä ja muita museon kuulumisia voi seurata museon some-kanavilla.

LIIKUNTA JA URHEILU/ SEIKKAILU

Vesiliikuntakeskus Aalto Alvari, Pitkäkatu 2
Laajis, Laajavuoren hiihtokeskus
Hipposhalli

PAKOHUONEET
Hui. Nämä kaksi löysin Jyväskylästä. Niin jännittävä kokemus, että ei paremmasta väliä. Ihan sairaan siistii.
Mysteeri Escape room
Way out

LIIKENNE
Julkinen:  https://jyvaskyla.digitransit.fi    Lataa mobiiliisi
Sivulle pääsee myös nettisivun http://linkki.jyvaskyla.fi   kautta

KAHVILOITA

Kahvila Vaffeli, Kauppakeskus Forum, 2. krs.Asemakatu 5
Vaffelin lohitäytteinen vohveli.

Vaffeli tarjoaa sekä suolaisia, että makeita vohvelitäytteitä. Myös vegaanivaihtoehto löytyy. Sijainti kauppakeskuksen sisällä ei ole paras mahdollinen, mutta onhan se hyvä olla siellä missä asiakkaat liikkuvat. Tuntuu olevan kovin suosittu, eikä suotta.
Wilhelmiinan konditoria, erinomainen aamiaispaikka, kävin joka päivä.
Cafe Elonen, Jyväskeskus, ydinkeskusta, saa myös lounasta
Teeleidi Kramsunkatu 1,
Kahvila Miriams Pöytiin tarjoilu! Tosin pitää käydä ensin tilaamassa ja maksamassa kassalla. Tuotteet lähiruokaa ja luomua, juustokakut ilman liivatetta.
The Local Culture hostel & Cafe, Seminaarinkatu 32



Konditoria Wilhelmiinassa kävin aamiaisella joka aamu.
Aamiainen on ihan perussettiä, on lämpimät nakit ja lihapulla, puuro,

 mehut, karjalanpiirakat,munavoit, jugurtit, leikkeleet, suolaista ja makeaa.

RAVINTOLAT

Noin yleisesti pikasilmäten, useimpien ns. parempien ravintoloiden ruokalista vaikutti sen verran, kikkailevalta , että oli vaikea valita mihin varaisin pöydän ennen teatteriretkeäni. Hinnat näissä liikkuvat myös aika samoissa.

Ravintola Kissanviikset, Puistokatu 3, Ollut olemassa jo 50 vuotta. Tänne menen aina, kun haluan varmasti hyvän kokemuksen.
Harmooni, uusi tulokas majatalo Harmoonin yhteydessä, en ehtinyt kokeilla, mutta näyttää lupaavalta.
Vesilinnaravintola, Harjun torni, parhaat näköalat
Viikinkiravintola Harald, Kauppakatu 33, Ei mahda mitään, mutta Harald on valloittanut sydämeni. Ravintoloita on jo kahdeksassa kaupungissa. Palvelu ja ruokalista pysyy tasaisen hyvänä vuodesta toiseen. Henkilökunta on paikan hengen mukaista. Tuntuvat nauttivan, kun varsinaisen työn ohessa saa heittää keskiaikaista roolia. Ei tunnu yhtään väkinäiseltä. Käytän kaikki ulkomaiset ystäväni Haraldissa.
Restaurant & Winebistro Figaro
Metsäsieniliemi aura goldilla.


Restaurant & Winebistro Figaro, Asemakatu 2/4
Valitsin ennen teatteria ravintolaksi Figaron, kun se sijaitsi majapaikkani vieressä ja oli saanut Chaine de Rotisseurs -kilven 2010. Seitsemän vuotta on tosin pitkä aika. Kaikkea voi tietysti sillä välillä tapahtua. Plussaa raaka-aineiden käytöstä, kuten speltti, turska, ruusukaali ja maa-artisokka mm., mutta jotain jäi vajaaksi. Uskalsin tilata espressolla maustetun metsäsienilihaliemen aura goldilla nimestä huolimatta. Se oli ihan ok, mutta ehkä ymmärrätte, mitä tarkoitan ruokalistojen kikkailulla.
Tässä jyväskyläläiset ravintolat, jotka ottivat osaa vegaanihaasteeseen tammikuussa 2018. Pikaisen silmäyksen perusteella valtaosa muistakin ravintoloista ja kahvilosta tarjoaa jonkinlaisen vegaanivaihtoehdon:
Beans&more *  Cafe Alvar *  Pannukakkutalo Jyväskylä
Street Food Bar Taikuri *  Classic American Diner
Bistro Soppa  *  Katriinan Kasvisravintola *  Rax
Chalupa (Food Machete)     

Shoppailun ystäville suosittelen visitjyväskylä -sivustoa
https://visitjyvaskyla.fi/nae-koe/ostokset

KIRPPAREITA JA VANHAA TAVARAA

Näitä on vähän vaarallista mainostaa, kun tuppaavat lopettamaan ja vaihtamaan osoitetta äkkiarvaamatta, mutta tässä ne mitä tällä hetkellä sattui haaviin
Fida, Tapionkatu 12, Jyväskylä
Centrum, Ilmarisenkatu 2
Kilpisen Kirppis, Vapaudenkatu 38 A, sisäänkäynti Kilpisenkadun puolelta.
UFF, Asemakatu 4
SPR kirppis Kortepohja
Veturitallien kirpputori , Veturitallinkatu 6, Jyväskylä, avoinna vain satunnaisesti.
Kirpparilla, Sorastajantie 1, Seppälänkangas, tänne tarvitset julkisen liikenteen aikataulua.. https://jyvaskyla.digitransit.fi             Kartalla

Näin on Jyväskylä taputeltu. Toivottavasti saat matkastasi tämän avulla enemmän irti. Löysin itsekin lukuisia uusia paikkoja, missä ei ole tullut käytyä aiemmin. Sitä on niin laiska välillä ottamaan selvää mistään ja kuvittelee, että kaikki Suomen kaupungit on yhtä ja samaa. Mutta eipä vain olekaan. Matka jatkuu.