Mystiikkamessut Sumiaisissa, Kanavateatteri Laukaan Kuusassa ja neljä eri yöpymiskokemusta keskisessä Suomessa: Varjolan tila Kuusassa, Majatalo Harmooni Jyväskylässä, Kartanon Kievari Äänekoskella ja Solo hotel Torni Tampereella. Missä on paras aamiainen, mikä on leppoisin, mikä jännittävin, mikä hämmentävin ja missä hurahdin? Kohta selviää. Ja lopuksi keskisen Suomen kesäteatteritarjontaa, se on huikea.
 |
| Ötökät pyrki suuhun. Öljykarkoite keskelle pöytää korkki auki ja saatiin syödä rauhassa. Avainsana laventeli. |
Mystiikkamessujen varjolla tuli käytyä Suomen hurmaavimmassa pikku kylässä, Sumiaisissa.
Sumiainen isännöi tänä kesänä ensimmäisiä Mystiikkamessuja, toivottavasti jatkossakin. Paljon
oli ohjelmaa: luentoja, esittelijöitä ja konsertteja.
Helteessä kärvistelevää messuyleisöä viihdytti mm. legendaarinen Äijälän laulajatar Satu Rantanen miehensä Arton säestyksellä.
Kuuntele väläys Sadun kotikonsertista.
 |
| Satu Rantanen ja miehensä Arto |
Sumiainen on 1200 asukkaan pikku kylä järvien ympäröimällä kannaksella. Kylänraitti on välttynyt markettirakentamiselta, vanhaa rakennuskantaa on säilytetty 1800 luvulta asti mikä luon kylälle nostalgisen ilmapiirin. Kävele suojellun kylänraitin läpi google mapissa.
Kylä elää kiihkeimmin kesällä ja sen huipennus on perinteiset SHAKE rautalankafestivaalit heinäkuun puolen välin jälkeen. Pistä jo nyt kalenteriin ensi kesää varten. Kun kylällä tapahtuu jotain, koko kylä näyttää osallistuvan talkoisiin. Niin nuoret kuin vanhatkin jutustelevat turistin kanssa ikään kuin olisimme vanhoja tuttuja. Kyllä lämmitti mieltä.
Sumiaisista löytyy myös Rautiomäen köyhyyden kylä, jossa voi tutustua entisajan elämään ilman nykyajan mukavuuksia.
 |
| Kartano Kievari. Saunalliset yksiöt tässä alla ja teatterin katsomo pään päällä. |
JÄNNITTÄVIN majoitus oli Kartano Kievari Äänekoskella. Tuli nukuttua yö sängyssä, jossa oli edellisenä yönä lepäillyt Juha Tapio. Huone sijaitsi kesäteatterin katsomon alla, yksiössä oli myös sauna. Koko lysti maksoi 120 € johon sisältyi aamiainen ja lemmikistä aiheutuva lisä-siivous. Ihan kelpo majoitus varinkin kun sattui hiljainen ilta, eli ei ollut teatteri-esitystä (Teatteri Eurooppa Neljä), ei tansseja eikä karaokea. Kaikkia näitä huveja Kievari tarjoaa. Majoitustiloja löytyy myös päärakennuksesta.
Ympäristö oli kyllä mielenkiintoinen. Autioita, isoja taloja sammuneine ikkunoineen. Takapihalla on jättisuuri
romahtanut muoveista tehty rakennelma, hyvänkin tehtaan kokoinen. Mikä lie, kasvihuoneeksi liian iso.
 |
| Näköala Koskikioskin terassilta Varjolaan päin keskiyöllä. |
matkakumppani.
Kuusan kosken ja kanavan ympäristössä on leppoisaa kävellä. Kohteeksi voi ottaa vaikkapa Koskikioskin, joka palvelee myöhään yöhön. Juhannuksena tosin on vaarassa jäädä kaatuilevan väestön alle, siellä huojuu yksi jos toinenkin keskikesän juhlan humussa, on tullut kerran koettua.
 |
| Piano-huoneen kompakti keittiö |
 |
| Piano-huoneen lokoisa sänky. |
Huoneistoja on vain kolme; Piano, Forte ja Melodia. Mahtavalla säkällä saimme Pianon, joka on näistä pienin, mutta siinä on kaikki tarvittava; minikeittiö astioineen, mikroineen, kaksi keittolevyä, jääkaappi ja oikea pöytä. Sisustuksessa on käytetty osuvasti harmonista silmää, astiat ovat Marimekkoa, pyyhkeet laadukkaat ja sänky kertakaikkisen mukava. Näin helteellä ainoa pulma oli kuumuus. Ainoa ilmanvaihto oli pöytätuuletin mikä ei oikein riittänyt. Suomessa ei onneksi tarvitse kärsiä helteistä kuin muutaman vaivaisen viikon. Aamiainen ei sisälly hintaan, mutta aamiaisen laittoon löytyy kaikki varusteet. Huoneisiin ei periaatteessa voi ottaa lemmikkiä, mutta pienellä siivouslisämaksulla saimme poikkeusluvan. Piano kustansi yhdeksi yöksi lisäsiivouksineen Ebookersin kautta varattuna 130 €. Autopaikka pihalla 15 €. (listahinnat sesonkina kalliimpia)
 |
| Hotelli Tornin huoneen kattonäkymä |
Olimme ilmeisesti melko idioottimaisessa tilassa
kun pyörimme autolla hotellia ympäri löytämättä pääsisäänkäyntiä, josta olisin
voinut kipaista ennen parkkihalliin ajoa sisään varmistamaan olimmeko saaneet lemmikkihuoneen. Se jäi
varaustilanteessa vähän epäselväksi. Eihän me pölkkypäät tajuttu, että
sisäänkäynti oli integroitu vanhaan veturitalliin. Kun ajoi ohi ihan vierestä,
ei nähnyt mitään hotellikylttejä. Torni vain pysyi siellä jossain kompleksin
keskellä eikä sen lähelle päässyt. Löysin perille lopulta parkkihallin ja
Tullintorin kautta. Kyllä turistina joskus tuntee itsensä tosi tyhmäksi.
Suurempi hämmennys oli hotellihuone. Kun pötkähdin sänkyyn selälleni ja katsoin kattoon, pelästyin pahasti. Se oli ihan raunioina! Paikattu hätäisesti laastilla ja katon läpi meni viiru ikään kuin se oli juuri haljennut. Takaseinä oli ikään kuin sementtiä, joka näytti siltä, että yläkerrassa oli ollut vesivahinko. Ahdisti. Yläpuolella on hirveä määrä kerroksia ja sisustus tämän näköinen! Lisähuolta aiheutti se, että kylpyhuoneessa vuosi joku niin, että lattia oli koko ajan märkä.
Aamulla näin sattumalta huoltomiehen korjaamassa naapurihuoneen kylppärissä jotain ja sain raportoitua ongelmasta. Katto ja seinät ovat kuulemma kaikissa huoneissa samanlaiset. Semmoista, uutta designia. "Tyylikkäästi sisustetut huoneet tarjoavat nautittavaksesi uudentyyppisiä sisustusratkaisuja ja materiaaleja. Hotellihuoneisiin suunnitellut uniikit tapetit tekevät kunniaa Tampereen kaupunkikuvalle" En tykännyt. Makuasioita, eräs ystäväni sanoi kovasti tykänneensä, johtuikohan siitä, että hänen miehensä tulee alueelta, jossa seinät ovat pysyvästi tuon näköiset, jollei niitä ole räjäytetty kokonaan taivaan tuuliin. Oli ehkä kodikas olo. Minua ei raunioromantiikka kiehdo. Henkilökunta oli ihanaa ja motivoitunutta.
Tämä huone maksoi koirineen ja parkkihalleineen 175 €. Vähän ärsytti kun olisimme voineet asua Ilveksessä halvemmalla ja 16. kerros. Mutta mistäpä tuota etukäteen tiesi, että joudumme takapuolelle.
Kesäretkemme polkaisi käyntiin tarve käydä Laukaan Kanavateatterissa, jonne olin saanut
lipun ystävältäni Erkiltä. Kanavateatteri on toiminut 20 vuotta. Olin
nostalgisissa tunnelmissa, sillä olin katsomossa ensimmäisen kerran 1995, jolloin ohjelmistossa oli
Kivenpyörittäjän kylä ja toisen kerran tulin vasta nyt. Tämän kesän näytelmän on Taivaan tulet –
veren perintö, televisiosta tuttu. Suurempi hämmennys oli hotellihuone. Kun pötkähdin sänkyyn selälleni ja katsoin kattoon, pelästyin pahasti. Se oli ihan raunioina! Paikattu hätäisesti laastilla ja katon läpi meni viiru ikään kuin se oli juuri haljennut. Takaseinä oli ikään kuin sementtiä, joka näytti siltä, että yläkerrassa oli ollut vesivahinko. Ahdisti. Yläpuolella on hirveä määrä kerroksia ja sisustus tämän näköinen! Lisähuolta aiheutti se, että kylpyhuoneessa vuosi joku niin, että lattia oli koko ajan märkä.
Aamulla näin sattumalta huoltomiehen korjaamassa naapurihuoneen kylppärissä jotain ja sain raportoitua ongelmasta. Katto ja seinät ovat kuulemma kaikissa huoneissa samanlaiset. Semmoista, uutta designia. "Tyylikkäästi sisustetut huoneet tarjoavat nautittavaksesi uudentyyppisiä sisustusratkaisuja ja materiaaleja. Hotellihuoneisiin suunnitellut uniikit tapetit tekevät kunniaa Tampereen kaupunkikuvalle" En tykännyt. Makuasioita, eräs ystäväni sanoi kovasti tykänneensä, johtuikohan siitä, että hänen miehensä tulee alueelta, jossa seinät ovat pysyvästi tuon näköiset, jollei niitä ole räjäytetty kokonaan taivaan tuuliin. Oli ehkä kodikas olo. Minua ei raunioromantiikka kiehdo. Henkilökunta oli ihanaa ja motivoitunutta.
Tämä huone maksoi koirineen ja parkkihalleineen 175 €. Vähän ärsytti kun olisimme voineet asua Ilveksessä halvemmalla ja 16. kerros. Mutta mistäpä tuota etukäteen tiesi, että joudumme takapuolelle.
 |
| Panoraamakuva Laukaan Kanavateatterista (Kuusa) |
Teatterin hiljattain edesmennyttä, kantavaa hahmoa ja monitoimimiestä Erkki Kauppista on muistettu näyttelyllä, joka on teatterin takana olevassa nuorisoseuran talossa.
Näyttämö on muuttunut melkoisesti näiden 20 vuoden aikana. Katsomo on tilava ja katettu kuten myös väliaikatarjoilutilat, mikä on Suomen suvessa välttämätöntä.
Näytelmän ensimmäinen puolisko oli hieman sekava varsinkin kun en ollut nähnyt tv-sarjaa. Piti seurata esittelylehtisestä tarkasti kuka kukin on. Toisella puoliajalla päästiin vauhtiin, se oli suorastaan jännittävä, kun ei tuntenut tarinaa ennestään. Muutama näyttelijäsuoritus oli aivan loistava ja muutama ei aivan niin loistava. Yleisöä huvittivat eniten kaksimielisyydet kuten aina. Kukapa haluaisi mennä kesäteatteriin mököttämän ja suremaan, ei kukaan. Tosin tässä näytelmässä oli riittävästi raskasta draamaakin sitä kaipaaville. Ei hassumpi eämys. Ystäväni Erkki teki hienon suorituksen ryyppyremmin kantavana hahmona ja järjen äänenä sangen luontevasti.
Kesäteatterit, kesän suola ja sokeri. Tässä kattaus keskisestä Suomesta.
Kanavateatteri
Laukaa Taivaan tulet – veren perintö viimeinen esitys 29.7
Ränssin kievarin kesäteatteri, Tikkakoski Kuikka ”Kari Tapio, 15 kesää” viimeinen esitys 22.7
Naissaaren näyttämö, Naissaari Vaajakoski, Jyväskylä ”Hilman päivät” viimeinen esitys 4.8.
Venekosken kesäteatteri, Hankasalmi ”Akkaralli” viimeinen esitys 29.7.
Teatteri Lumpero, Saarijärvi ”Katsastus” viimeinen esitys 11.8
Korpilahden teatteri, Korpilahti ”Sydänkohtauksia eli näin tehtiin Kummisetä” 5.8. asti ja
”Pinokkio” 9.8. -2.9.
Ränssin kievarin kesäteatteri, Tikkakoski Kuikka ”Kari Tapio, 15 kesää” viimeinen esitys 22.7
Naissaaren näyttämö, Naissaari Vaajakoski, Jyväskylä ”Hilman päivät” viimeinen esitys 4.8.
Venekosken kesäteatteri, Hankasalmi ”Akkaralli” viimeinen esitys 29.7.
Teatteri Lumpero, Saarijärvi ”Katsastus” viimeinen esitys 11.8
Korpilahden teatteri, Korpilahti ”Sydänkohtauksia eli näin tehtiin Kummisetä” 5.8. asti ja
”Pinokkio” 9.8. -2.9.
Jyväskylän
kansannäyttämö, Harjun kesäteatteri, Jyväskylä ”Shakespearen Kesäyön unelma” 18.8. asti
Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi Latoteatteri, ”Grease” 31.8 asti.
Extrasuositus Pieksämäelle Partaharjun
kesäteatteri. ”Kaunis Veera” 2.8. –
12.8. Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi Latoteatteri, ”Grease” 31.8 asti.
P.S Jos joku ihmettelee miksi käytän ilmaisua keskinen Suomi, niin se johtuu siitä, että en viitsi ottaa selvää mitkä paikkakunnat kuuluvat Keski-Suomen maakuntaan. Ei kannata opetella mitään, kaikki muuttuu kuitenkin. Tamperekin kuulunee johonki Hämeeseen tai sen sellaiseen maakuntaan.
